Lumi oli sulanut pois ollessamme Tampereella. Mutta eihän se ketään haitannut, sai olla tarhassa kauemmin ulkoilemassa ja spurttailemassa.

Anninna on nauttinut kovasti kilpajuoksusta. Kuuluvasti hän ilmoittaa halunsa ulkoiluun, ei jää epäselväksi ollenkaan. Kuinka voikin nuin pienestä lähteä niin iso ääni! Luulisi jonkun parikymmentäkiloisen kollin huutavan, neiti on kuitenkin n kolmekiloinen kirppu.

Iloisia uutisia sulhorintamalta, pieni suklaapoika on luvissa isukiksi ensi syksynä. Tuleva isukki on vielä pieni, vasta luovutusiässä, joten aikaa on vielä. Mutta voisi olla mielenkiintoisia värejä tulossa. Mutta eipäs nyt nuolaista, paljon on aikaa vielä ensi syksyyn.

Aikaisemmin illalla oli niin ihana hellä hetki, kun Anninna pötkötteli Vilpertin ja Kirpan välissä. Välillä sai pesuhoitoa ja ojenteli onnellisena tassujaan.

Että aikas mukavalta elämä tuntuu, näin kynttilöiden ja rauhan merkeissä.